sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Söta små saintpaulior från Sverige



Kuinka erikoisia saintpaulialajikkeita voi itselleen hankkia? Siihen on monta konstia:
Erikoisia lajikkeita voi tilata niihin erikoistuneista puutarhoista, joita olen Euroopan alueelta löytänyt vain Dibleyn puutarhan. Sieltä lensivät viime vuoden kesäkuussa ensimmäiset erikoiset saintpauliat postilaatikkooni ja siitä kerroin tässä

Kannattaa myös seurata nettihuutokauppoja. Niissä on useinkin erikoisten saintpaulia-lajikkeiden pistokkaita myytävänä. Tällä tavalla sain itselleni Lilla Blåklockan- saintpaulian,  josta olin haaveillut. Lilla Blåklockanin saapumisesta kerroin tässä.
 
Erikoislajikkeita voi saada myös suoraan toisilta harrastajilta. Minä kirjoitin tammikuussa ruotsalaiselle kukkablogin pitäjälle Gunillalle  ja kysyin, voisiko hän kasvattaa minulle muutamia taimia lehtipistokkaista ja hän ilokseni lupasi yrittää. Viikko sitten Gunilla kirjoitti, että taimet ovat valmiita lähtemään maailmalle ja tänään hain postista sinne tuleen paketin:
 
Jännittävä paketti keittiön pöydällä. Ovatkohan pikkusantut hengissä vai ovatko kaikki kenties kuivuneet pitkällä matkalla: Gunilla on postittanut paketin maanantaina ja torstaina hain sen omasta postistani, joten kasvit ovat olleet matkalla kolme vuorokautta. 


Paktissa on 15 huolella pakattua pientä kääröä.  

Tein kasveille oman multaseokseni samoin kuin aiemmin. Seoksessa on 2 osaa tavallista kukkamultaa 1 osa vermikuliittiä ja 1 osa perliittiä .  

Kaikki saintpauliani istutan saviruukkuihin, jotka olen itse maalannut. Tällä kertaa kaikki saavat pienen ruukun, jonka läpimitta on 9 cm. Istutan punakukkaiset punaisiin ruukkuihin, valkoiset vihreisiin ruukkuihin ja siniset sinisiin ruukkuihin. Poikkeuksen tekee Lilla Blåklockan, joka saa keltaisen ruukun, vaikka sen kukka on sininen. Laitan ruukkuihin pohjalle ruukunpalasen ja vähän lekasoraa.

Sanomalehtikääröjen sisällä on pienenpieniä taimia kiedottuna kosteaan pehmeään paperiin. Sormet tuntuvat aivan liian kömpelöiltä näin pienten elävien kasvien käsittelyyn.  




Lopulta sain kuin sainkin kaikki kääröt varovasti auki ja kaikki taimet istutettua. Sanomalehtikääröjä oli 15, mutta ruukkuja tuli 21, sillä joissakin paketeissa lehtipistokkaasta oli kasvanut useampi taimiyksilö. Oikeastaan ruukkuja olisi voinut tulla vieläkin enemmän, mutta toiset taimet olivat niin pienikokoisia, etten uskaltanut irrottaa kaikkia yksilöitä toisistaan. Toivottavasti siitä ei aiheudu harmia myöhemmin. Standardikokoiset saintpauliat eivät kasva hyvin, jos yhdessä ruukussa on useampi yksilö. En kuitenkaan tiedä, mitä mieltä tällaiset minikokoiset ovat asiasta. Entäpä jos pienet pitävätkin siitä, että ruukussa on useita yksilöitä?  Tätä pohtien erottelin jotkut ja joitain en.
 

Kun taimet oli istutettu, laitoin kaikki ruukut yläkerran porrastasanteella olevien pienten ikkunoiden eteen pienelle hyllykölle. Nämä ikkunat ovat pohjoiseen, joten aurinko ei pääse paahtamaan arkoihin taimiin. Toisaalta näissä ikkunoissa ei käytetä verhoja ja Suomen valoisa aika on menossa, joten uskoisin, että ne saavat tarpeeksi valoa.
Vasemmalta: 2 vihreää ruukkua: Falling Snow, 2 punaista: Rosy Cheek (tavattoman pikkaraisia!), 5 sinistä: Rob’s Galliwinku, 2 vihreää: Optimara Little Pearl 


Vasemmalta: 2 punaista ruukkua: Skärt Litet Moln, 3 sinistä: Booman, 1 punainen: Brazos Belle (aivan pikkarainen), 4 keltaista: Lilla Blåklockan

Kodinonni suojelee pikkusanttuja. Olen tavattoman iloinen, että vihdoinkin olen saanut kodinonnen viihtymään. Kun se tilanpuutteen takia joutui siirtymään tähän porrastasanteelle pohjoisikkunalle, se aivan villiintyi kasvamaan. Siitä sain ajatuksen, että ehkä pikkusantutkin viihtyisivät juuri täällä ainakin kesän valoisan ajan. 


Nyt täytyy vain olla kärsivällinen ja toivoa hyvää kasvua. Mitä pienempi saintpaulia on kyseessä, sitä vaikeampi sitä on kasvattaa, joten luultavaa on, että kaikki näistä eivät lähde kasvamaan. Kaikkein eniten toivon, että Brazos Belle menestyisi ja näkisin sen kukat, koska ne ovat aivan kuin pieniä vanamon kukkia. Gunilla on kertonut, että Brazos Belle on aivan erityisen herkkä ja sitä on hyvin vaikea edes saada kasvamaan lehtipistokkaasta. Vain yksi lehti Gunillalla oli lähtenyt kasvamaan tällä kertaa ja se taimi on nyt minulla.

Tähän loppuun laitan kuvan jokaisen lajikkeen taimesta ja sen viereen kuvan siitä, millainen kasvista pitäisi tulla. Luvan kukkakuvien käyttämiseen sain Gunillalta, kukkivien saintpaulioiden kuvat ovat hänen bloginsa valokuva-albumista  Kukkivien kasvien vasemmalla puolella olevat taimien kuvat ovat minun ottamiani.

Falling Snow

 
Rosy Cheeks
 
Rob’s Galiwinku
 
Optimara Little Pearl
 
Skärt Litet Moln
 
Booman
 
Brazos Belle
 
Lilla Blåklockan 

12 kommenttia:

  1. Tämä on V.E. santpauliatehtaalta päivää. Voisit aloittaa puhelusi nykyään näin. Koska siis viljely näyttää lähes tehdasmaiselta. Hienot multaseokset ja huolellinen istutus ja kaikki. Ja kun katsoo kukkivia tuotteita niin tehdas toimii lähes täydellisesti.

    Nyt kun eri lajikkeita esiteltiin tässä postauksessa oikein monta kiinnitin erityistä huomiota lajikkeiden nimiin. ne muistuttavat ravihevosten nimiä. Nekin ovat aina tosi hauskoja. Tällä kertaa postauksen suosikkinimi oli Galiwinku

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt olet aivan väärillä jäljillä! Tehdasmaisuus on tästä leikistä kaukana! Jokainen pikku taimi sai aivan yksilökohtaisen hellävaraisen vastaanoton ja juuri häntä varten maalaamani kauniin pikku purkin. Tunsin itseni suorastaan pienen lastentarhan hoitajatädiksi.

      Galiwinku on tosiaan hauska nimi! Toiset nimet ovat tosi kivoja suomeksi: Putoava lumi, Pikkuhelmi, Rakas pieni pilvi, Pieni sinikello. Mutta Boomanin nimi on ihan kumma. Mikä kukan nimi se muka on?
      Viime kesänä Skotlannista tilaamistani santuista parhaiten on menestynyt Vanilla. Ja sen koko nimi on Rob's Vanilla Trail. Galiwinkun koko nimi on Rob's Galiwinku. Ne on siis jalostanut sama henkilö (nimeltään Rob?). Robin nimissä on lukuisia erilaisia lajikkeita ja olen netistä huomannut, että Robin lajikkeita pidetään hyvinä. No ainakin Vanilla osoittautui kauniiksi ja runsaskukkaiseksi, siksi odotan samaa Galiwinkulta.

      Poista
    2. Alkoi itseäni kiinnostaa, mikä tai kuka on tuo "Rob" jonka on Vanillan ja Galiwnkun jalostaja. Pienen netistä etsimisen jälkeen asia selvisi. "Rob" on Ralph Robinson, jolla on huonekasveja jalostava ja kasvattava puutarha Violet Barn New Yorkin alueella USA:ssa. Tässä heidän nettikauppansa osoite: https://www.violetbarn.com/shop/ Sivun kasvilistasta näkee, että Robin omilla trailer-saintpaulioilla on muitakin hauskoja nimiä kuin Galiwinku, on myös Boolaroo, Gundaroo, Humtydoo jne

      Poista
  2. Onpas tullutkin valtava lisäys kasvatukseen. Toivottavasti pikku taimet lähtevät hyvään kasvuun, ainakin olosuhteet ovat hyvät. Tuskinpa pikkuiset voisivat parempaa hoitajaa mistään saada kuin on blogisti.

    Dr. T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika monta uutta kasvia tuli, vaikkakin vain 8 erilista lajiketta. Koska kaikki eivät menesty, tilasin pari kappaletta jokaista lajiketta varmuuden vuoksi ja sitten kun vielä erotin yksilöitä toisistaan, tulikin 21 uutta pikku purkkia. Onneksi keksin tuon porrasvälikön ikkunan, muuten olisin ollut aika pulassa tilan suhteen!

      Poista
  3. Taas kirjoittamani kommentti haihtui :/ En tosin tiedä, johtuuko blogista vai siitä, että kirjoitin ipadilla. Toivottavasti tämä tulee läpi!

    Santtuja on kyllä huiman paljon eri näköisiä lajikkeita! Kivaa seurata, miten nämä uudet yksilöt lähtevät kasvamaan ja tuleeko niistä emojensa näköisiä. Omat kolme santtuani ovat muuttaneet toiselle ikkunalaudalle, koska ne alkoivat nuupahtaa keittiössä. Keittiön ikkuna ei selvästikään ole kesäikkuna, mutta aivan loistava talvikauden koti santuille.

    MB

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yrittänyt löytää netistä tiedon, kuinka monta rekisteröityä saintpaulialajiketta on, mutta ei ole tullut tieto vastaan. Varmasti niitä on tuhansia. Ja lisäksi on harrastelijoiden kasvattamia risteymiä, joita ei ole rekisteröitykään. Minun santtuihini ei ole koskaan tullut siemenkotaa, ja hyvä niin, koska yhdessä siemenkodassa on monta sataa siementä joista siis kasvaisi monta sataa tainta! Vaikka mielenkiintoista se voisi olla.

      On ihan hyvä idea pitää santut kesällä eri ikkunalla kuin talvella! Tuntuuko, että uusi paikka on saanut ne virkoamaan?

      Poista
  4. Tuntuu aivan uskomattomalta, että tuollaiset pienet santunpoikaset matkaavat ympäri maailmaa! Toisaalta tulevathan monet kukat ulkomailta, mutta jotenkin nuo ovat niin pieniä ja hauraita.

    Tällä kertaa minua viehättivät eniten rosy cheeks ja Booman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko kerrottujen kukkien ystävä kun juuri nämä viehättävät? Itse pidän yksinkertaisista kukista ja vasta Vanilla on näyttänyt minulle, kuinka kaunis kerrottu kukka voi olla.

      Booman on tuossa Gunillan kuvassa epäilyttävän vaaleansininen. Epäilyttävä siinä mielessä, että koska Saintpaulioiden (kuten myös sinivuokon) violetinsinistä väriä on lähes mahdoton saada tulemaan valokuvaan oikeanvärisenä, täytyy sinisiin kuviin paavalinkukista aina suhtautua epäilevästi. Vasta kun omat kukkani kukkivat, osaan sanoa onko Booman vaaleansininen vai vaalean sinivioletti. Sama epätietoisuus koskee myös Galiwinkua.

      Poista
  5. Täytyypä yrittää itsekin etsiä paras ikkuna asunnosta saintuille :)
    yritin hieman selailla eri postauksiasi, muttei osunut silmiin, mikä on tuon vihreähkön narun salaisuus jokaisessa ruukussa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun istutan pieniä santtuja laitan puuvillalangan ruukkuun. Tarkoitus on, että se auttaa veden imemisessä kun pienen taimen juuret ovat vielä hentoja. En tiedä hyödyttääkö se lopulta mitään, mutta ei siitä ainakaan haittaa ole.
      Tuollaisen langan voi laittaa mihin tahansa kasviin lomamatkan ajaksi. Lanka kastellaan ja sen toinen pää laitetaan vesiämpäriin ja toinen multaan. Vesi nousee lankaa pitkin pikkuhiljaa purkkiin. Mutta jos on paljon kukkia niin tuollaisten lankojen virittelyssä olisi kiyllä aika homma!
      Videolla, jossa erottelin pikkusanttuja näytin sen langan laittamisen. http://paavalinkukka.blogspot.fi/2014/03/pikkusantut-elokuvatahtina.html

      Poista
  6. Hei!
    Tietenkin kun tekemisen into iskee päälle ei ole tarvikkeita.Laitoin juuri lehtipistokkaita kannellisiin kirsikkatomaatti muovirasioihin.taimimultaa ei tietenkään ollut.Kokeilin korvata mainitsemaasi...perliittiäkö se oli?Silikageelillä "vaaleat rakeet" kissanhiekalla.Hinta on euron litra.Eli todella edullinen.Selosteessa sanotaan että:Luonnontuote,Rakeissa huokosia jotka imevät kosteutta.Tehokas imukyky,paakkuuntomaton./No kokeilun pointti on kai se että ne kuohkeuttavat multaa ja sitovat kosteutta pitäen kosteuden tasaisena.Näin ei tule kasteltua liikaa ja pistokas ei mädänny.Kastelin rakeet ennen mullan kanssa sekoittamista.
    Laitoin sivustonne suosikkeihin.Yritän muistaa käydä kertomassa mitä tapahtui.Vaikka kyllähän siihen taitaa hiukan aikaa kulua.
    Kiitos ohjeistanne!
    Tervehtien:Johanna

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.